6. Isertitat agguataarneqarneri
Kapitalimi
uani inuiaqatigiinni isertitat agguataarneqarneri imaluunniit isertitat
assigiinngissutaat saqqummiunneqarput. Nunanut Avannarlernut EU-mullu
sanilliussisoqarpoq. Naggasiullugulu ilaqutariinni meerartalinni isertitat
assigiinngissutaat immikkut naatsorsuiffigineqarlutik saqqummiunneqarput.
Kalaallit
Nunaanni ilaqutariit akornanni isertitat agguataarneqarnerini misissuinermi
isertitat atoriaannaat annertussusaat atorneqarpoq, isertitani ilaqutariit
annertussusaat ukiuisalu qanoq inissisimaneri
sanilliunneqarsinnaasunngorniarlugit.
Pineqartuni
agguataarinermi uuttuutit pingasut atorneqarput, isertitallu agguataarneqarnerini
immikkut tamarmik nassuiaateqarlutik:
· Gini-koefficienti
· Piitsuussusermut qanissuseq
· S80/20
Uuttuutit
pingasut tamarmik The European Union Statistics on Income and Living
Conditions (EU-SILC)-mi maleruagassat malillugit naatsorsorneqarput,
EU-SILC-milu OECD-mi piumasaqaatit tamaasa angusimavaat nunanut allanut
sanilliunneqarsinnaalluarlutik. Takuuk kapitali 7-imi immikkoortoq 7.6.
Isertitat
agguataarneqarnerat inuiaqatigiit akornanni isertitat qanoq
naligiitsiginerannik imaluunniit nikingatiginerannik taamaallaat
takutitsisuunngilaq. Isertitalli agguataarneqarneri inuunermi assigiinngitsunik
inissisimaffinnik aamma takussutissaasinnaavoq. Assersuutigalugu inuusuttut
ilinniakkamik ingerlatallit nalinginnaasumik appasissunik isertitaqartarput,
ilinniakkalli naammassinerani inuussutissarsiornermi misilittagaqarnerulernermi
aamma qaffakkiartortunik. Taamatuttaaq inuiaqatigiinni isertitat
assigiinngissitaarnerinut peqqutaasinnaavoq inuit ataasiakkaat appasinnerusunik
isertitaqarniarlutik namminneq aaliangertarneri, assersuutigalugu piffissap
ilaannaatigut sulisarnikkut.
6.1 2002-miit 2023-mut Kalaallit Nunaanni isertitat agguataarneqarneri
Uuttuutit
assigiinngitsut pingasut immikkut sammiveqaraluartut tamarmik ineriartornermi
assingusunik takutitsipput. 2004-miit 2005-imut assigiinngissummi kiisalu
piitsuussutsimut qanissusermi annertuumik appariaateqartoqarnera pingaartumik
malunnarpoq. 2005 aallarnerfigalugu akileraartarnermut inatsimmi allannguutit
atuutsinneqalernerannik tamanna peqquteqarsinnaavoq.
Isertitanit
akileraartussap akissarsiaasa ilanngaatissaa 40.000 kr.-miit 48.000 kr.-mut
qaffanneqarpoq, nalinginnaasumillu akissarsianut ilanngaat 8.000 kr-miit 10.000
kr.-nut qaffanneqarluni, akileraartarnermullu pct.-i 2 procentpointimik
qaffappoq. Allannguutit isertitakinnerusut akileraarnikinnerulersippaat,
isertitaqarnerusartullu akileraarnerusalerlutik, tamakkiisumilli isigalugu
akileraarutit allannguuteqarujussuanngillat.
2020-mi
isertitat aallaavigalugit suliffeqarnermut nunaqavissunut tapi
akileraarutaasussaanngitsoq atuutsinneqalerpoq. Tapi sulinermut ilanngaammik
taaguuteqartinneqartoq akunnattumik appasinnerusunillu isertitallit
atoriaannarnik annertunerusunik isertitaqalernerannik tamanna kinguneqarpoq.
Immikkut
maluginiaqquneqarpoq 2016-imiit 2017-imut nikeriarneq ilaatigut
utoqqalinersiassanut nunani allaniittunut akiliilernermi akileraartalerneq
pissutaasut ilagimmassuk. Tamanna assigiinngisitaarnernut uuttuutinut
2017-imoortunut naatsorsuutinut sunniuteqarpoq.
Assigiinngisitaarnernut
nassuiaat nunarsuarmi atorneqarnerpaaq tassaavoq Gini-koefficienti, isertitat
assigiinngisitaarneri Gini-koefficinti atorlugu takuneqarsinnaasarpoq.
Koefficienti kisitsisaavoq 1-ip 100-llu akornaniittoq. Gini-koefficienti 0-imut
qaninnerugaangami isertitat assigiinngisitaarneri annikinnerusarput,
inuiaqatigiinnilu naligiissaarnerusumik isertitat inissisimasarlutik.
Kalaallit
Nunaanni Gini-koefficienti 2002-miilli qaffakkiartuaarpoq, tamatuma takutippaa
inuiaqatigiinni isertitat eqqarsaatigalugit nikingassut annertusiartortoq.
2017-imi qaffasinnerpaasimavoq 36,0-iulluni tamatumalu kingorna 2018-imi
34,9-mut aamma 2019-imi 34,6-imut apparsimalluni. 2020-mi nikingassut
2018-misut 34.9-mut qaffaqqippoq, titartagaq 6.1. takuuk. Piffissami
kingullermi tassa 2021-miit 2023-mut 2009-miilli aatsaat taamak
appasitsigisimavoq.
2017-imi
isertitat nikingassutaat piviusumi qaffasinnerpaajunngilaq. 2017-imi isertitat
atoriaannaat naligiissinnerannut 2017-imi januaarip aallaqqaataani
akileraarutigineqartalersut sulisitsisullu utoqqalinersiaqalernissamut
Kalaallit Nunaata avataanut akileraarutaat tassani ilaammata. Taakku aatsaat
2018-imi immikkoortinneqarsinnaalerput, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup
akileraarutinut nalunaarsuutaat malillugit, isertitat tamakkiisut katinneri,
isertitat atoriaannaat aamma annertussusaat tassani piiarneqarsinnaalermata.
Titartagaq 6.1-imi takutinneqartumit 2017-imi assigiinngissutsip eqqortup
annikinnerulaarsimanissaa tassani naatsorsuutigineqassaaq.
Titartagaq 6.1 Gini-koefficienti. 2002-2023
Najoqqutaq: https://bank.stat.gl/INNIU101
Pissutsit
piviusut malillugit naligiivissortunik isertitallit akuttusoorujussuupput.
Gini-koefficientip pitsaaqutigaa kisitsit ataaseq atorlugu isertitakinnerpaat
isertitaqqortunerpaallu qanoq nikingatiginerannik takutitsisinnaagami.
Taamaasilluni ajornanngitsuaqqamik isertitat assigiinngisitaarnerat
nassuiarneqarsinnaalersillugu.
Gini-koefficientimi
isertitat qanoq qaffasitsiginerat koffecientimi apeqqutaatinneqannginnera
taamaattoq ajoqutaavoq. Gini-koefficienti atorlugu takusinnaanngilarput
piitsuunerpaat piitsuunerulersimanersut. Gini-koefficientili
qaffakkiartoraangat takuneqarsinnaasarpoq isertitaqqortunerpaat
isertitaqqortusiartornerat isertitakinnerpaanut sanilliullugit sukkanerunersoq,
taamatullu inuiaqatigiinnilu nikingassut annertusigaluttuinnartoq.
Piitsuussusermut
qanissuseq tassaavoq piitsuussutsip inuiaqatigiinni inooriaatsimut
uuttuunneqarnera. Piitsuussusermut qanittutut naatsorsorneqarput
inuiaqatigiinni amerlanerusut akissaqartinneqartunut akissaqanngippata,
isertitat tamakkerlutik naligisa qeqqanni inissisimasutut taaneqarlutik.
Innuttaasut affai appasinnerusunik isertitallit affaalu qaffasinnerusunik
isertitallit isertitat nalingisa qeqqaniittoq annertussuseq atorlugu
immikkoortinneqartarput.
Piitsuussusermut
qanissuseq uuttorniaraani isertitat kisiisa isigisariaqanngillat, pigisanit
nalilinnit inuuniuteqarluni appasinnerusunik isertitaqarnissaq
toqqarneqarsimasinnaammat. Massakkumuugallartoq Naatsorsueqqissaartarfimmit
pigisat nalillit pillugit kisitsisitigut paasissutissiortoqartanngilaq,
piitsuussusermullu qanissuseq ilaqutariinni isertitat atoriaannaat
annertussusaat malillugit naatsorsorneqartarpoq.
2023-mi
ilaqutariit isertitaanut nalunaarsuiffik ilaqutariinnik 28.394-inik imaqarpoq.
Ilaqutariinni taakkunani inuit katillugit 54.425-iupput. Piitsuussutsimut
qanissutsip kisinneqarnerani ilaqutariit ataasiaakkaat isertitaasa atoriaannaat
annertussusaat ilaqutariinni inunnut tamanut agguaanneqarput. Annertussusermut
uuttuut atorlugu ilaqutariit atoriaannartut isertitaat inuit amerlassusaannut
uuttorneqarpoq, ilaqutariinni pineqartuni inuit isertitaasa atoriaannaat
annertussusaat assigiilersillugit.
Titartagaq
6.2-mi takutinneqarpoq isertitanut appasissunut killiliussat malillugit,
isertitat naligisa qeqqani 40 pct.-it, 50 pct.-it 60 pct.-illu ataanni
inissisimasunut, kisitsineq. 2023-mi inuit 9.296-it, 17 pct.-inik
annertussusillit, appasissunillu isertitallit isertitat nalingisa qeqqanni 60
pct.-it ataanni inissisimasutut. Isertitakinnerusut isertitat annertussusiisa
qeqqanni 60 pct.-illu ataani inissisimasut tallimaagaangata ataaseq
piitsuussusermut qanittumi inissisimasartoq tamanna isumaqarpoq.
Isertitanut
appasinnerusunut killissaq isertitat annertussusii qeqqani 40 pct.-inut
apparaanni 2022-mi inuit 3.847-it, 7,2 pct.-inik annertussusillit,
piitsuussusermut qanittutut taaneqarsinnaapput. 2010-p kingornali taakku 5-8
pct.-inik annertussuseqartarput.
Titartagaq 6.2 Piitsuussusermut qanissutsit uuttuutaat. 2002-2023
Ilaqutariinni najugaqartunut ROP40, ROP50 aamma ROP60 isertitat tamakkerlutik nalingisa qeqqanni 40 pct.-it, 50 pct.-it aamma 60 pct.-it ataallugit isertitalinnut uuttuutaapput.
Najoqqutaq: https://bank.stat.gl/INNIU101
Isertitakkaat
isertitakitsullu akornanni nikingassut (S80/20)
S80/20
nikingassutsinut uuttuutaavoq isertitaqqortunerpaat 20 pct.-ii aamma
isertitakinnerpaat 20 pct.-iisa assigiinngissutaannik nassuiarneqartartoq.
S80/20 atorlugu takuneqarsinnaavoq ilaqutariit isertitaasa
assigiinngisitaarneranni isertitaqarnerpaat aamma isertitakinnerpaat
nikingassutaat. Uuttuut nunat tamalaat akornanni isertitat nikingassutaannut
nassuiaatitut atorneqarajuppoq.
Isertitakitsut
aamma isertitaqqortuut imminnut nikingassusaat Gini-koefficientimitulli ipput.
2022-mi Kalaallit Nunaanni S80/20 malillugu uuttuut 5,5-imiippoq, takuuk
titartagaq 6.3. Tamanna ilaqutariit qaffasinnerusumik isertitallit
ilaqutariinnit isertitakinnerusunit 5,5-imik qaffasinnerusumik atoriaannarnik
isertitaqarnerannik isumaqarpoq.
Titartagaq 6.3 Ilaqutariit isertitakkaat isertitakitsullu akornanni nikingassut. 2002-2023
Titartakkami
takutinneqarpoq S80/20, isertitaqqortunerpaat 20 pct.-iisa aamma
isertitakinnerpaat 20 pct.-iisa nikingassusaat. S80/20 qaffasinnerugaangami
nikingassut annertunerusarpoq, appasinnerugaangamilu annikinnerusarluni.
Najoqqutaq: https://bank.stat.gl/INNIU101
6.2
Nunat tamalaat akornanni sanilliussineq
Titartagaq
6.4 aamma 6.5 malillugit Kalaallit Nunaanni ilaqutariit akornanni isertitat
nikingassutaat, piitsuussusermut qanissutsimi kisitsisit assigalugit, nunanut
avannarlernut allanut sanilliussinermi qaffasissusaat annertuneruvoq.
Titartagaq 6.4 Nunani Avannarlerni EU-milu Gini-koefficienti
Najoqqutaq: https://bank.stat.gl/INNIU101, EU-SILC aamma Nordisk Ministerråd.
Titartagaq
6.5-imi takutinneqarpoq piitsuussusermi qanissuseq isertitanut killigititani
isertitat tamakkiisut annertussusiisa qeqqani 60 pct.-it ataallugit
inissisimasunut. Nunat ilanngunneqarsimasut akornanni Kalaallit Nunanni
piitsuussusermut qanissuseq qaffasinnerpaavoq. Sverige-mi piitsuussusermut
qanissuseq EU-mi agguaqatigiissitsinertulli annertutigaaq, kisianni
Island-imiit, Danmark-imiit, Finland-imiit Norgemiillu annertunerulluni.
Titartagaq 6.5 Nunani Avannarlerni EU-milu piitsuussusermut qanissuseq
Malugiuk: Kalaallit Nunaannut kisitsisit kisitsisaagallarput. Piitsuussusermut qanissutsimut uuttuut ROP60 malillugu ilaqutariinni inissisimasut isertitat annertussusiisa qeqqanni 60 pct. ataallugu isertitallit uani takutinneqarput.
Najoqqutaq: https://bank.stat.gl/INNIU101, EU-SILC aamma Nordisk Ministerråd.
Nunat tamalaat akornanni sanilliussinerit mianersuunneqassapput. The European Union Statistics on Income and Living Condition (EU-SILC)-mi nikingassutsinut naleqqersuutit maleruagassallu sapinngisamik najoqqutarineqartartut, assigiinngisitaartunik naatsorsuinermi periuseqarsinnaammata. Kalaallit Nunaanni aamma Danmark-imi, nunat ataasiakkaat assigalugit, isertitat positiviusut aamma negativiusut tamaasa nikingassutsinut misissuinermi ilanngunneqartarput. Taassuma saniatigut Kalaallit Nunaanni piniarnermi aalisarnermilu pisanik imminut pilersorneq aningaasaqarnikkut tapertaasartoq annertuvoq, isertitat kisitsisitigut paasissutissaannik naatsorsuinermi ilanngunneqartanngitsoq.
6.3
Ilaqutariit meerartallit akornanni isertitat agguataarneqarneri
Immikkoortumi matumani ilaqutariit minnerpaamik ataatsimik 18-illu ataallugit ukiulimmik meerartallit Gini-koefficienti malillugu naatsorsuutaat. Immikkoortoq 6.1-imi nassuiarneqareersutut kisitsinermi periaaseq atorneqarpoq.
Nuna tamakkerlugu Gini-koefficientimi ineriartornermi inissisimaneq aamma ilaqutariinnut meerartalinnut atuuppoq, takuuk titartagaq 6.6. Ilaqutariinni meerartalinni Gini-koefficienti, nuna tamakkerlugu ilaqutariit tamakkerlutik isertitaannut naatsorsuutinit tamanit, appasinnerusumik inissisimavoq, tamannalu ilaqutariinni inunnut tamanut isertitat naligiissaartumik agguaanneqarsimanerinut takussutissaavoq.
2008-mi ilaqutariinnut meerartalinnut Gini-koefficienti qaffakkiartuaarsimavoq, ilaqutariit meerartallit akornanni isertitat nikingassutaasa annertunerunerannik isumaqartumik. Ukiumilu pineqartumi takuneqarsinnaavoq ilaqutariinni tamani killormut nikingassut annikinnerulerluni ingerlasimasoq. 2008-mi, 2007-imut 2009-mullu naleqqiullugit, nikingassutsip annertunerulernera ilaatigut akileraarutaasussaanngitsunik pisortanit ikiorsiissutit annikinnerusut naatsorsorneqarsimanerannik nassuiarneqarsinnaavoq. Taamaattumik 2008-mi ilaqutariit meerartallit akornanni isertitat nikingassutaat annertooq pisortanit ikiorsiissutaasartut naatsorsuutinut ilanngunneqarsimannginnerat tassani peqqutaaqataasinnaavoq.
Titartagaq 6.6 malillugu 2023-mi ilaqutariit tamakkerlutik kiisalu ilaqutariit meerartallit akornanni nikingassutaat qaffariarsimavoq.
Titartagaq 6.6 Gini-koefficienti. 2002-2023
Najoqqutaq: Isertitanut nalunaarsuiffiit ilaqutariinnut tunngasunik immikkut naatsorsuineq.